Overview

Suomen energian loppukäyttö (lämpötilakorjattu) oli vuonna 2017 suunnilleen vuoden 2000 tasolla. Vuoden 2017 energia loppukäyttö oli 24,8 Mtoe. Teollisuus on suurin loppukäyttäjä, mutta sen osuus on laskenut 51 prosentista vuonna 2000 45 prosenttiin vuonna 2017. Liikenteen osuus kasvoi 18 prosentista 20 % ja muiden sektoreiden yhteenlaskettu osuus kasvoi 31 prosentista  35 prosenttiin. 

Kuva 1: Energian loppukäyttö sektoreittain (lämpötilakorjattu)

Source: ODYSSEE

ODEX-indeksillä mitattuna loppukäytön energiatehokkuus parani yhteensä 11 % ajanjaksolla 2000-2017. Vuoden 2017 ODEX-indeksin taso oli hyvin samankaltainen kaikilla muilla sektoreilla paitsi liikenteessä, missä ODEX on parantunut hitaammin.     

Kuva 2: Tekninen energiatehokkuuskerroin (tekninen ODEX)

Source: ODYSSEE

Suomen kansallinen integroitu energia- ja ilmastosuunnitelma sisältää Suomen kansalliset tavoitteet ja näihin liittyvät politiikkatoimet EU:n vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Energiatehokkuudessa Energiatehokkuusdirektiivin mukaisena indikatiivisena tavoitteena on, että energian loppukulutus ei ylitä 310 TWh vuonna 2020. EU:n vuoden 2030 tavoitteeseen liittyvänä kansallisena tavoitteena on se, ettei energian loppukulutus ylitä 290 TWh. Vuonna 2017 Suomen energian loppukulutus oli 294 TWh, mikä vastaa 371 TWh primäärienergiankulutusta. 

Taulukko 1: Esimerkkejä horsontaalisista energiatehokkuustoimenpiteistä

MeasuresNEEAP measuresDescriptionExpected savings, impact evaluationMore information available
EkosuunnitteluyesEkosuunnitteludirektiivin täytäntöönpano SuomessaSäästötaso 'korkea'Link
Source: MURE

Buildings

Kuvan 3 mukaisesti kotitalouksien energian ominaiskulutus on laskenut noin 15 % vuodesta 2000, mm. lämpöpumppujen lisääntyneen käytön vuoksi. Pienet vuosivaihtelut pitkäaikaisessa trendissä (2008, 2013, 2014) johtuvat siitä, että lämpötilakorjaus ei korjaa vuosittain vaihtelevan sään vaikutusta "täydellisesti" erityisesti poikkeusvuosina. Kuva 4 näyttää kotitalouksien energiankäytön jakauman eri käyttötarkoituksiin, pois lukien tilojen lämmityksen. Laitesähkön (ml. ruoanlaitto) ja valaistuksen osuus on laskenut johtuen energiatehokkuuden paranemisesta, mitä viime vuosina ovat kiihdyttäneet ekosuunnittelumääräykset.

Kuva 3: Tilojen lämmityksen energian ominaiskulutus per m2

Source: ODYSSEE

Kuva 4: Energiankulutus eri käyttötarkoituksiin per asunto (pois lukien tilojen lämmitys)

Source: ODYSSEE

Kotitalouksien tilojen lämmitysenergiantarve (Kuva 5) on kasvanut 0,69 Mtoe (8 MWh) vuodesta 2000. Sitä on lisännyt erityisesti jatkuvasti kasvava asuntojen määrä, mutta myös vähemmässä määrin uusien asuntojen koon kasvaminen. Kuvasta näkyy se, kuinka energian säästöt ovat kompensoineet näitä energiankulutuksen kasvua lisääviä tekijöitä. 

Kuva 5: Kotitalouksien energiankulutuksen kehitykseen vaikuttavat tekijät

Source: ODYSSEE

Palvelusektorilla sekä energiankäyttö että sähkönkulutus työntekijää kohden ovat kasvaneet. Yksi syy tähän on yritysten tarve leikata kustannuksia, minkä seurauksena henkilöresurssit samojen palvelujen tuottamiseksi pienenevät, mutta energiankäyttö yleensä ei. Samalla, johtuen digitalisaatiosta ja uusista laitteista, tarvitaan sähköenergiaa.

Kuva 6: Energian- ja sähkönkulutus per työntekijä (lämpötilakorjatut tiedot)

Source: ODYSSEE

Suomessa ensimmäiset rakennusten lämmönkulutusta koskevat määräykset otettiin käyttöön vuonna 1976 ja niitä on sen jälkeen useasti tiukennettu. Ensimmäiset korjausrakentamisen energiankulutusta koskevat määräykset tulivat käyttöön vuonna 2013. Lähes nollaenergiarakentamista koskeva lainsäädäntö tuli voimaan joulukuussa 2016 ja koskee vuoden 2018 alun jälkeen käynnistyviä rakennushankkeita. Lämpöpumppujen asentamiseen olemassa olevassa rakennuskannassa kannustetaan verovähennyksin ja informaatiotoimin ja laitekanta on kasvanut nopeasti. Maalämpöpumpuista on tullut uusien pientalojen suosituin lämmitysjärjestelmä. Lämmityspolttonesteiden jakelutoiminnan energiatehokkuussopimus edistää mm. omakotitalojen öljylämmityskattiloiden vaihtamista tehokkaampiin ja energiatehokkuussopimuksia on solmittu myös palvelu- ja kuntasektorilla. 

Taulukko 2: Esimerkkejä energiatehokkuustoimenpiteistä rakennuksissa

MeasuresDescriptionExpected savings, impact evaluationMore information available
Uudisrakentamisen rakennusmääräyksetViimeisimmissä energiatehokkuusmääräyksissä otettiin käyttöön kokonaisenergiatarkasteluSäästövaikutus "korkea"Link
Korjausrakentamisen rakennusmääräyksetKorjausrakentamisen energiatehokkuusmääräyksillä täytäntöönpantiin rakennusten energiatehokkuusdirektiivin määräykset korjausrakentamiselleSäästövaikutus "korkea"Link
Pien- ja rivitalojen lämpöpumputErilaisten lämpöpumppujen asentamiseen kannustetaan verovähennyksillä ja informaatiotoimillaSäästövaikutus "korkea"Link
Lämmityspolttonesteiden jakelutoiminnan energiatehokkuussopimus (HÖYLÄ)Vapaaehtoisella energiatehokkuussopimuksella kannustetaan mm. vaihtamaan öljylämmityskattiloita uusiin tehokkaampiinSäästövaikutus "korkea"Link
Source: MURE

Transport

Henkilöautojen osuus liikenteen energiankulutuksesta on 43 % ja teiden tavaraliikenteen osuus 30 %. Henkilöautoliikenteen osuus on laskenut 3,5 prosenttiyksikköä vuoden 2000 tasosta. Sen sijaan lentoliikenteen osuus on kasvanut 5,2 prosenttiyksikköä saavuttaen 17 % osuuden vuonna 2017.

Kuva 7: Liikenteen energiankulutus liikennemuodoittain

Source: ODYSSEE

Matkustajaliikenteessä henkilöautoliikenteen osuus on hiukan kasvanut vuodesta 2000. Linjaa-autoliikenteen osuus on hieman laskenut ja raideliikenteen osuus on pysynyt samana.

Kuva 8: Henkilöliikenteen kulkutapajakauma

Source: ODYSSEE

Tavaraliikenteessä on tapahtunut hyvin pientä siirtymää kuorma-autoliikenteestä raideliikenteeseen. Raideliikenteen osuus on kasvanut 2,1 prosenttiyksikköä.

Kuva 9: Tavaraliikenteen kulkutapajakauma

Source: ODYSSEE

Liikenteen energiankulutus kasvoi 15 % ajanjaksolla 2000-2017. Energiansäästö kompensoi puolet lisääntyneen aktiviteetin aiheuttamasta kulutuksesta, mutta muut tekijät vaikuttivat kasvuun. Näitä ovat siirtymä massatuotteiden (esim. paperi) kuljetuksista kappaletavaraan ja lisääntynyt tyhjien paluukuljetusten määrä, joka johtuu logistisista vaikeuksista edellisen taloudellisen taantuman aikana sekä asiakkaiden vaatimuksista.  

Kuva 10: Liikenteen energiankulutuksen muutoksiin vaikuttavat tekijät (2000-2015)

Source: ODYSSEE

Uusien autojen energiatehokkuus paranee johtuen CO2-päästönormeista, vähäpäästöisiä autoja suosivasta verotuksesta ja informaatiotoimista. Suomen ajoneuvokannan muuta Eurooppaa hitaampi uudistumisvauhti kuitenkin hidastaa toimenpiteiden täyden vaikutuksen näkymistä. Lisäksi edistetään julkista liikennettä sekä kävelyä ja pyöräilyä. Kuorma-autoliikenteessä ajoneuvoille sallittavat aiempaa isommat massat ja mitat tuovat myös energiansäästöä.

Taulukko 3: Liikenteen energiatehokkuustoimenpiteitä

MeasuresDescriptionExpected savings, impact evaluationMore information available
Henkilöautojen energiatehokkuuden parantaminenCO2-normien täytäntöönpano parantaa uusien autojen energiatehokkuuttaSäästövaikutus "korkea". Vaikutusarvio sisältää päästönormien, verotuksen ja informaatiotoimien yhteisvaikutuksen. Link
Liikennepolttoaineiden verotusLiikennepolttoaineiden verotus on korkeammalla tasolla kuin EU:n polttoaineverodirektiivi vaatii.Vaikutus on korkea. Toimenpide on notifioitu EED-direktiivin art. 7 toimenpiteenä koskien henkilöautoja.Link
Source: MURE

Industry

Vuonna 2017 teollisuuden energiankäyttö oli 11,1 Mtoe, mikä on 9,5 % vähemmän kuin vuonna 2000. Suurimpia energiankäyttäjiä ovat energiaintensiiviset sektorit, joista sellu- ja paperiteollisuuden osuus on 56 %, terästeollisuuden 10 % ja kemianteollisuuden 9 %. Rakenteellisten muutosten, kuten laitosten sulkemisen, vuoksi sellu- ja paperiteollisuuden kulutus on laskenut tasolta 7,3 Mtoe vuonna 2000 tasolle 6,2 Mtoe vuonna 2017.

Kuva 11: Energian loppukäyttö toimialoittain

Source: ODYSSEE, steel including blast furnaces

Teräksen energian ominaiskulutus on laskenut vuodesta 2000. Paperin ja selluntuotannon ominaiskulutus on korkeampi kuin vuonna 2000, mutta silti 9 % eurooppalaisen keskiarvon alapuolella. Ominaiskulutukseen kehitykseen kansallisesti ja kansainvälisessä vertailussa vaikuttavat mm. tuoterakenne, vientisellun määrän kehitys ja jopa ilmasto.

Kuva 12: Energiaintensiivisten tuotteiden ominaiskulutus (toe/t)

Source: ODYSSEE

Teollisuuden energiankulutuksen lasku jaksolla 2000-2017 johtuu energiatehokkuuden paranemisesta sekä rakenteellisista muutoksista, joiden seurauksena teollisuuden painopiste on siirtynyt vähemmän energiaintensiiviseen suuntaan.  

Kuva 13: Teollisuuden energiankulutuksen muutoksen vaikuttavat tekijät

Source: ODYSSEE

Ensimmäiset teollisuuden energiatehokkuussopimukset käynnistyivät vuonna 1997 ja kolmannen sukupolven sopimukset ovat käynnistyneet ajanjaksolle 2017-2025. Tämä on teollisuuden merkittävin energiatehokkuustoimenpide. Seurantatiedot osoittavat, että sopimusten tuottamat säästöt ovat hyvin korkeat. Tuetuilla energiakatselmuksilla on myös ollut merkittävä rooli, mutta katselmustukia myönnetään nyt vain niille, joilla ei ole katselmusvelvoitetta.

Taulukko 4: Teollisuuden energiatehokkuustoimenpiteitä

MeasuresDescriptionExpected savings, impact evaluationMore information available
EnergiatehokkuussopimuksetEnergiatehokkuussopimus on ministeriöiden ja elinkeinoelämän allekirjoittama puitesopimus, johon yksittäiset yritykset liittyvät liittymisasiakirjalla.Säästövaikutus "korkea"Link
EnergiakatselmuksetEnergiakatselmustukea maksetaan yrityksille, jotka eivät ole pakollisten katselmusten piirissäSäästövaikutus "korkea"Link
Source: MURE