Overview

Suomen energian loppukäyttö (lämpötilakorjattu) oli vuonna 2015 suunnilleen vuoden 2000 tasolla. Vuoden 2015 energia loppukäyttö oli 24,5 Mtoe. Teollisuus on suurin loppukäyttäjä, mutta sen osuus on laskenut 50 %:sta vuonna 2000 44 %:in vuonna 2015. Liikenteen osuus kasvoi 17 %:sta 19 %:iin, kotitalouksien 19 %:sta 22 %:in ja palvelusektorin 10 %:sta 12 %:in.

Kuva 1: Energian loppukäyttö sektoreittain (lämpötilakorjattu)

Source: ODYSSEE

ODEX-indeksillä mitattuna loppukäytön energiatehokkuus parani yhteensä 11 % ajanjaksolla 2000-2014. Kehitys oli positiivista kaikilla sektoreilla, mutta erityisesti teollisuudessa. Teollisuudessa kehitys ajoittui kuitenkin pääasiassa vuotta 2010 edeltävään aikaa, minkä jälkeen heikko taloustilanne katkaisi indeksin ripeän paranemisen. Vastaava stagnaatio tapahtui myös palvelu- ja liikennesektorilla.  

Kuva 2: Tekninen energiatehokkuuskerroin (tekninen ODEX)

Source: ODYSSEE

Viimeisin Kansallinen energia- ja ilmastostrategia tuli voimaan vuonna 2016 ja Kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma (NEEAP-4) vuonna 2017. NEEAP-4:n  toimenpiteiden on arvioitu säästävän 4,3 Mtoe/v (50,3 TWh/v) vuonna 2020 mukaan lukien kaikki säästöt, myös päästökaupan piirissä olevassa teollisuudessa syntyneet. Suurin osa säästöistä syntyy rakennussektorilla (1,7 Mtoe/v, 19,3 TWh/v) ja teollisuudessa (1,1 Mtoe/v, 13,2 TWh/v), mutta säästöjä syntyy myös liikenteessä (0,5 Mtoe/v, 6,1 TWh/v) ja horsontaalisten toimenpiteiden seurauksena (0,4 Mtoe/v, 4,3 TWh/v). Suurimmat säästöt saadaan edelleen teollisuuden energiatehokkuussopimuksista, rakennusmääräyksistä, lämpöpumppujen edistämisestä, uusien henkilöautojen energiatehokkuuden paranemisesta ja ekosuunnittelumääräysien seurauksena.

Taulukko 1: Esimerkkejä horsontaalisista energiatehokkuustoimenpiteistä

MeasuresNEEAP measuresDescriptionExpected savings, impact evaluationMore information available
EkosuunnitteluyesEkosuunnitteludirektiivin täytäntöönpano SuomessaSäästötaso 'korkea'Link
Source: MURE

Buildings

Kuvan 3 mukaisesti kotitalouksien energian ominaiskulutus on laskenut noin 10 % vuodesta 2000, pääasiassa lämpöpumppujen lisääntyneen käytön vuoksi. Pienet vuosivaihtelut pitkäaikaisessa trendissä (2008, 2013, 2014) johtuvat siitä, että lämpötilakorjaus ei korjaa vuosittain vaihtelevan sään vaikutusta "täydellisesti". Kuva 4 näyttää kotitalouksien energiankäytön jakauman eri käyttötarkoituksiin, pois lukien tilojen lämmityksen. Laitesähkön (ml. ruoanlaitto) ja valaistuksen osuus on laskenut johtuen energiatehokkuuden paranemisesta, mitä viime vuosina ovat kiihdyttäneet ekosuunnittelumääräykset.

Kuva 3: Tilojen lämmityksen energian ominaiskulutus per m2

Source: ODYSSEE

Kuva 4: Energiankulutus eri käyttötarkoituksiin per asunto (poislukien tilojen lämmitys)

Source: ODYSSEE

Kotitalouksien tilojen lämmitysenergiantarvetta (Kuva 5) kasvattaa erityisesti jatkuvasti kasvava asuntojen määrä. Uusien asuntojen koko myös kasvoi vuosiin 2009-2010 asti, minkä jälkeen keskikoko on laskenut. Energiansäästöt kompensoivat kasvavan koon vaikutuksen jaksolla 2000-2015, mutta johtuen rakentamisen jatkumisesta vilkkaana, kotitalouksien lämmitysenergian kulutus on kasvanut. Kuva 5 ei sisällä ruuanlaiton energiankulutusta, sillä vuosille 2000 ja 2015 ei ole saatavissa vertailukelpoisia tietoja; kulutus on myös marginaalinen.

Kuva 5: Kotitalouksien energiankulutuksen kehitykseen vaikuttavat tekijät

Source: ODYSSEE

Palvelusektorilla sekä energiankäyttö työntekijää kohden että erityisesti sähkönkulutus työntekijää kohden ovat kasvaneet. Yksi syy tähän on yritysten tarve leikata kustannuksia, minkä seurauksena henkilöresurssit samojen palvelujen tuottamiseksi pienenevät, mutta yleensä energiankäyttö ei. Samalla, johtuen digitalisaatiosta ja uusista laitteista, tarvitaan sähköenergiaa.

Kuva 6: Energian- ja sähkönkulutus per työntekijä (lämpötilakorjatut tiedot)

Source: ODYSSEE

Suomessa ensimmäiset rakennusten lämmönkulutusta koskevat määräykset otettiin käyttöön vuonna 1976 ja niitä on sen jälkeen useasti tiukennettu. Ensimmäiset korjausrakentamisen energiankulutusta koskevat määräykset tulivat käyttöön vuonna 2013. Lähes nollaenergiarakentamista koskeva lainsäädäntö tuli voimaan joulukuussa 2016 ja koskee vuoden 2018 alun jälkeen käynnistyviä rakennushankkeita. Ympäristöministeriö valmistelee asetuksia määräyksien yksityiskohdista. Lämpöpumppujen asentamiseen olemassa olevassa rakennuskannassa kannustetaan verovähennyksin ja informaatiotoimin ja laittekanta on kasvanut nopeasti. Maalämpöpumpuista on tullut uusien pientalojen suosituin lämmitysjärjestelmä. Lämmityspolttonesteiden jakelutoiminnan energiatehokkuussopimus edistää mm. omakotitalojen öljylämmityskattiloiden vaihtamista tehokkaampiin ja energiatehokkuussopimuksia on solmittu myös palvelu- ja kuntasektorilla. 

Taulukko 2: Esimerkkejä energiatehokkuustoimenpiteistä rakennuksissa

MeasuresDescriptionExpected savings, impact evaluationMore information available
Uudisrakentamisen rakennusmääräyksetViimeisimmissä energiatehokkuusmääräyksissä otettiin käyttöön kokonaisenergiatarkasteluSäästövaikutus "korkea"Link
Korjausrakentamisen rakennusmääräyksetKorjausrakentamisen energiatehokkuusmääräyksillä täytäntöönpantiin rakennusten energiatehokkuusdirektiivin määräykset korjausrakentamiselleSäästövaikutus "korkea"Link
Pien- ja rivitalojen lämpöpumputErilaisten lämpöpumppujen asentamiseen kannustetaan verovähennyksillä ja informaatiotoimillaSäästövaikutus "korkea"Link
Lämmityspolttonesteiden jakelutoiminnan energiatehokkuussopimus (HÖYLÄ IV)Vapaaehtoisella energiatehokkuussopimuksella kannustetaan mm. vaihtamaan öljylämmistyskattiloita uusiin tehokkaampiinSäästövaikutus "korkea"Link
Source: MURE

Transport

Henkilöautojen osuus liikenteen energiankultuuksesta on 45 % ja teiden tavaraliikenteen osuus 31 %. Henkilöautoliikenteen osuus on laskenut 1,8 prosenttiyksikköä ja linja-autoliikenteen osuus 0,7 prosenttiyksikköä vuoden 2000 tasosta. Sen sijaan lentoliikenteen osuus on kasvanut 3,4 prosenttiyksikköä saavuttaen 15 % osuuden vuonna 2015.

Kuva 7: Liikenteen energiankulutus liikennemuodoittain

Source: ODYSSEE

Matkustajaliikenteessä henkilöautoliikenteen osuus on hiukan kasvanut linja-autoliikenteen kustannuksella vuoden 2000 jälkeen. Raideliikenteen osuus on pysynyt samana.

Kuva 8: Henkilöliikenteen kulkutapajakauma

Source: ODYSSEE

Tavaraliikenteessä on tapahtunut hyvin pientä siirtymää kuorma-autoliikenteestä raideliikenteeseen. Raideliikenteen osuus on kasvanut 1,8 prosenttiyksikköä.

Kuva 9: Tavaraliikenteen kulkutapajakauma

Source: ODYSSEE

Liikenteen energiankulutus kasvoi 13 % ajanjaksolla 2000-2015. Energiansäästöt olivat suurempia kuin lisääntyneen aktiviteetin aiheuttama kulutus, mutta muut tekijät vaikuttivat kasvuun. Näitä ovat siirtymä massatuotteiden (esim. paperi) kuljetuksista kappaletavaraan ja lisääntynyt tyhjien paluukuljetusten määrä, joka johtuu logistisista vaikeuksista taloudellisen taantuman aikana sekä asiakkaiden vaatimuksista.  

Kuva 10: Liikenteen enegiankulutuksen muutoksiin vaikuttavat tekijät (2000-2015)

Source: ODYSSEE

Uusien autojen energiatehokkuus paranee johtuen EURO-normeista, vähäpäästöisiä autoja suosivasta verotuksesta ja informaatiotoimista. Suomen ajoneuvokannan muuta Eurooppaa hitaampi uudistumisvauhti kuitenkin hidastaa toimenpiteiden täyden vaikutuksen näkymistä. Näiden toimien kuitenkin odotetaan vastaavan 75 % vuoden 2020 säästöistä. Lisäksi edistetään julkista liikennettä sekä kävelyä ja pyöräilyä (yht. 17 % v. 2020 säästöistä). Kuorma-autoliikenteessä sallitaan ajoneuvoille aiempaa isommat massat ja mitat, mikä vastaa 9 % vuoden 2020 säästöistä.

Taulukko 3: Liikenteen energiatehokkuustoimenpiteitä

MeasuresDescriptionExpected savings, impact evaluationMore information available
Henkilöautojen energiatehokkuuden parantaminenCO2-normien täytäntöönpano parantaa uusien autojen energiatehokkuuttaSäästövaikutus "korkea". Vaikutusarvio sisältää päästönormien, verotuksen ja informaatiotoimien yhteisvaikutuksen. Link
Source: MURE

Industry

Vuonna 2015 teollisuuden energiankäyttö oli 10,7 Mtoe, mikä on 15 % vähemmän kuin vuonna 2000. Suurimpia energiankäyttäjiä ovat energiaintensiiviset sektorit, joista sellu- ja paperiteollisuuden osuus on 55 %, terästeollisuuden 11 % ja kemianteollisuuden 9 %. Rakenteellisten muutosten vuoksi sellu- ja paperiteollisuuden kulutus on laskenut tasolta 7,4 Mtoe vuonna 2000 tasolle 5,9 Mtoe vuonna 2015.

Kuva 11: Energian loppukäyttö toimialoittain

Source: ODYSSEE

Sekä paperin että teräksen energian ominaiskulutus on laskenut vuodesta 2000, mutta näiden kahden tuotteen trendit ovat tarkastelujaksolla hyvin erilaiset. Teräksen ominaiskulutus oli korkeimmillaan vuoden taloudellisen taantuman alkamisen jälkeen, mutta laski sen jälkeen. Paperin ominaiskulutus laski vuoteen 2009 asti, nousi nopeasti vuoteen 2012, mutta kääntyi sen jälkeen laskuun. Teollisuudessa energiankulutus ei ole suoraan verrannollinen tuotannon määrään, sillä osa kulutuksesta on kiinteää eikä säädy tuotannon mukana.  Ominaiskulutukseen vaikuttaa myös tuoterakenne.

Kuva 12: Energia-intensiivisten tuotteiden ominaiskulutus (toe/t)

Source: ODYSSEE

Teollisuuden energiankulutuksen lasku jaksolla 2000-2015 johtuu energiatehokkuuden paranemisesta sekä rakenteellisista muutoksista, joiden seurauksena teollisuuden painopiste on siirtynyt vähemmän energiaintensiiviseen suuntaan.  

Kuva 13: Teollisuuden energiankulutuksen muutoksen vaikuttavat tekeijät

Source: ODYSSEE

Ensimmäiset teollisuuden energiatehokkuussopimukset käynnistyivät vuonna 2007 ja kolmannen sukupolven sopimukset ovat käynnistyneet ajanjaksolle 2017-2025. Tämä on teollisuuden merkittävin energiatehokkuustoimenpide. Seurantatiedot osoittavat, että sopimusten tuottamat säästöt ovat hyvin korkeat. Tuetuilla energiakatselmuksilla on myös ollut merkittävä rooli, mutta katselmustukia myönnetään nyt vain niille, joilla ei ole katselmusvelvoitetta.

Taulukko 4: Teollisuuden energiatehokkuustoimenpiteitä

MeasuresDescriptionExpected savings, impact evaluationMore information available
EnergiatehokkuussopimuksetEnergiatehokkuussopimus on ministeriöiden ja elinkeinoelmän allekirjoittama puitesopimus, johon yksittäiset yritykset liittyvät liittymisasiakirjalla.Säästövaikutus "korkea"Link
EnergiakatselmuksetEnergiakatselmustukea maksetaan yrityksille, jotka eivät ole pakollisten katselmusten piirissäSäästövaikutus "korkea"Link
Source: MURE